maanantai 3. maaliskuuta 2014

Miesten tasa-arvokysymysten tulppa - tai sitten ei



Päätin, että tästä asiasta en kirjoita, mutta tässä sitä nyt mennään kohti tasa-arvolain ensimmäistä pykälää. Lain ensimmäistä pykälää kutsutaan tarkoituspykäläksi, koska siihen pyritään tiivistämään, mikä lain tarkoitus on. Tasa-arvolain 1. § kuuluu näin:

Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.

Miesjärjestöjen keskusliitto ja siihen kuuluvat Miessakit, Vihreä miesliike ja Miesten tasa-arvo ovat ehdottaneet viimeisen lauseen poistamista. Ehdotus on mukana myös yhtenä keskustelunavauksena väliraportissa, jonka on tehnyt ministeri Arhinmäen asettama Mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtiva työryhmä.

Puolesta ja vastaan

Viimeisessä lauseessa hiertää se, että siinä mainitaan vain naiset. Kritiikin mukaan lause antaa ymmärtää, että tasa-arvolaissa ajetaan ennen kaikkea naisten tasa-arvoa, ei miesten. Tämän on todettu olleen ajankohtainen tasa-arvolakia kirjoitettaessa 80-luvulla, mutta nyt aika on ajanut siitä ohi. Poistamalla erillinen naisiin viittaava lause tuotaisiin tasa-arvolaki paremmin vastaamaan 2010-luvun tilannetta, jossa miehiin ja poikiin liittyvät tasa-arvokysymykset ovat nousseet yhtä painaviksi kuin naisiin ja tyttöihin liittyvät kysymykset.

Kuvan kissa ei liity blogiin mitenkään.
Vasta-argumenttien mukaan kritiikissä ei oteta huomioon, että tarkoituspykälän kolmessa lauseessa kahdessa viitataan myös miehiin. Ongelma on, että miehet eivät ymmärrä, että ilmauksen ”estää sukupuoleen perustuva syrjintä” sana ”sukupuoli” viittaa myös miehiin. Toisessa lauseessa ”edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa” miehet mainitaan eksplisiittisesti.

Toinen painavampi vasta-argumentti on se, että tasa-arvolaki ei kata koko tasa-arvopolitiikkaa, vaan sen fokus on työelämässä ja koulutuksessa. Jos ykköspykälän viimeinen lause nyt poistetaan, se antaa ymmärtää, että työelämän tasa-arvo-ongelmat on ratkaistu. Kuitenkin Suomessa työelämä on pitkälle segregoitunut ja sukupuolten palkkaero on EU-maiden huippua. Näin ollen viimeisen lauseen poistaminen riemastuttaisi joidenkin miesasiamiesten ohella lähinnä työnantajia, joihin kohdistuva ulkoa tuleva paine tasa-arvoistaa työelämää hellittäisi.

Tähän on puolestaan todettu, että ihmiset eivät tunne tasa-arvolain historiallista kehitystä eivätkä ole tietoisia, että se ei kata sellaisia tasa-arvon kannalta keskeisiä elämänalueita, kuten perhevapaita, joista säädetään tasa-arvolain sijaan sairasvakuutuslaissa. Tai miesten asevelvollisuutta, josta säädetään asevelvollisuuslaissa, vaikka tasa-arvolaissa, on siihen oma viittauksensa.

Symbolinen merkitys

Tasa-arvolain tarkoituspykälästä ja sen erityisestä naisviittauksesta on kasvanut itseään suurempi symboli, mikä tulee hyvin ilmi aiheesta käydyissä keskusteluissa, joilla on taipumus muuttua varsin kiihkeiksi ja jyrkiksi miehet vastaan naiset -asetelmiksi. Lauseen poistamisen on katsottu merkitsevän naisten tasa-arvokehityksen kannalta jopa takaiskua. Sitä on myös pidetty kansainvälisten sopimusten vastaisena. Esimerkiksi CEDAW-sopimus eli kaikkinainen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus velvoittaa Suomea edistämään ihmisoikeuksien tasa-arvoista toteutumista naisten osalta. Itse en osaa ottaa siihen kantaa olisiko lauseen poistaminen kansainvälisten sopimusten vastaista, mutta aiheen esiin nostaminen kertoo, miten suuresta asiasta on kyse.

Kriitikkojen kannalta lauseeseen ilmeisesti kiteytyy virallisen tasa-arvopolitiikan koko naisvääristymä. Tasa-arvoa ei pitäisi enää edistää erityisesti naisiin keskittyen vaan yhtä lailla pitäisi huomioida miehet. Kyseinen lause tuskin muodostaa mitään todellista tulppaa miesten tasa-arvoasioiden ratkaisemisessa, mutta ymmärrän, että se saattaa antaa väärän signaalin tasa-arvotyön luonteesta erityisesti niille ihmisille, jotka eivät ole tasa-arvopolitiikkaan kunnolla perehtyneet. Sen voin sanoa, että tarkoituspykälä tunnetaan ns. mieskentällä yllättävän hyvin, vaikka lakia sinänsä ei tunneta. Tässä mielessä muutokseen on aihetta, sillä tasa-arvo ei edisty, jos sillä ei ole laajaa kannatusta. Kun puolestaan ajatellaan työelämän tasa-arvo-ongelmia, on selvä, ettei aika ole ajanut lauseesta ohi.

Alussa mainitsemassani työryhmässä, jonka väliraportissa asia mainitaan yli 30 muun keskustelunavauksen ohessa, ehdotettiin, että lausetta ei poistettaisi vaan siihen lisättäisiin miehet, esimerkiksi näin:

tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä ja miesten asemaa koulutuksessa.

Tälle nostan peukkua, vaikka työryhmässä ei tähän ainakaan tässä vaiheessa päädytty.

Mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtivan työryhmän väliraportin kuulemistilaisuus on tiistaina 4.3.Loppuraportti ilmestyy syksyllä 2014.



3 kommenttia:

  1. Sanot:"sukupuolten palkkaero on EU-maiden huippua". Sekoitat eron ansiotasossa ja eron palkkatasossa. Suomessa kokoaikatyötä tekevillä miehillä ja naisilla ei ole palkkaeroa, kun se lasketaan tehtyä työtuntia kohden.
    Suomi ja EU laskevat eroa "unadjusted pay gap" eli suomeksi pay on ansio. Palkka olisi "wage and salary".
    Tämän tunnustaa EU-komission julkaisussaan: European Commission - Directorate-General for Justice (2013) Tackling the gender pay gap in the European Union, ISBN: 978-92-79-28821-0, http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/files/gender_pay_gap/gpg_brochure_2013_final_en.pdf, jossa sanotaan näin:"”In the EU, the gender pay gap is referred to officially as the ‘unadjusted gender pay gap’, as it does not take into account all of the factors that impact on the gender pay gap, such as differences in education, labour market experience, hours worked, type of job, etc.”

    Olisi aika saada johonkin tasa-arvoelimeen henkilö, joka seuraisi aikaansa ja ymmärtäisi, miten tasa-arvoinen palkkavertailu tehdään? Hän voisi levittää tietoa teille muille, joilla ei ole hajuakaan edes siitä, että EU-parlamentti on päätöslauselmassaan 2008/2012(INI) vaatinut tehtyjen työtuntien huomioon ottamista tasa-arvoisessa palkkavertailussa.

    VastaaPoista
  2. Minä luotan tässä asiassa enemmän virallisiin tietoihin kuin yksityisajattelijan omaan tulkintaan.

    VastaaPoista
  3. Hyvä. Uskot siis YK:n, ILO:n, EU-parlamentin sekä EU-komission lausuntoihin. Niin minäkin ja ihmettelen, kun olet eri mieltä kanssani.

    VastaaPoista